Jan D. Oker-Blom

Kaupunginvaltuutettu RKP / Stadsfullmäktigeledamot SFP

Puheeni kruunusilloista valtuustossa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kruunusillat-hankesuunnitelma on kunnianhimoinen. Hankkeella luodaan uutta kaupunginosaa ja tiivistetään kaupunkirakennetta luoden samalla ehkä jopa uuden nähtävyyden – Suomen pisimmän sillan. Korkeana siltana, tulee se varmasti tarjoamaan kulkijoille hienoja näkymiä. Toisaalta, moni meistä on varmaan ylittänyt esimerkiksi Lauttasaaren siltaa kävellen ja tietää ettei kukaan halua kävellä sillalla syys- ja toukokuun välisenä aikana.

Ongelmana on tämän hankkeen kustannus, hanke on yksinkertaisesti sanottuna ihan liian kallis. Valmistelussakin todetaan, että hyöty-kustannussuhde on 0,7 ja se alittaa siten reilusti rajan, joka on tasan 1.

Asiaa voi myös ajatella seuraavan hieman karkean laskuharjoituksen kautta:

Alueelle on vuoteen 2025 mennessä rakennettu asuntoja 11.000 asukkaalle.

Jokainen heistä tienaa kuten keskimääräinen suomalainen (mukana laskelmissa toki ettei kaikki suomalaiset ole ansiotyössä), eli noin 23.300 euroa.

Vähennetään siitä kunnallisveron perusvähennys, reilu 3.000 euroa.

Jäljellä olevasta menee kunnallisveroa, eli noin 4.000 euroa vuodessa.

11.000 asukasta maksavat siis vuodessa kunnallisveroa 44 miljoonaa euroa.

Ehdotettu hankekustannus (ilman uusia raitiovaunuja) on 260 miljoonaa.

Kaikki alueen asukkaiden kaikki kunnallisverotulot menevät siis pelkästään tämän hankkeen kustantamiseen (eli käytännössä siltojen maksamiseen) vuoteen 2031 asti.

Tai melkein vuoteen 2034 jos otetaan huomioon uudet raitiovaunut.

Tietäen miten pieni taloudellinen liikkumavara on peruspalveluiden rahoittamisen jälkeen, voidaan todeta, että alueen tulevien asukkaiden elämänmittaisista veroistakaan ei voida kerätä läheskään tähän investointiin vaatimaa summaa.

Ehdotan edelleen vaihtoehtoisten yhteyksien tutkimista – etenkin lauttayhteyden mahdollisuutta tulee vielä miettiä.

Koko alueen mielekkyys kannattaa näillä suunnitelmilla kyseenalaistaa ja vakavasti pohtia. Eikö parempia alueita todellakaan ole löydettävissä esimerkiksi rakentamalla korkeammin ja tiiviimmin.

Kannatan Björn Månssonin tekemä palautusesitys.

Kiitos.