Jan D. Oker-Blom

Stadsdirektör / Kaupunginjohtaja

Helsingin ympäristöohjelma

Bästa fru ordförande, arvoisat valtuutetut,

Det är igen dags att se bakåt på hur miljöfrågorna i staden framskridit under föregående år. Det är bra att vi gör en årlig ”revision”, att vi överväger gjorda satsningar och hela tiden utvecklar processerna. Stadsfullmäktige bör vara den instans som drar upp de stora linjerna för verkens och rotlarnas miljöpolitik, samtidigt som kommunalt beslutsfattande alltid också innebär krav på enskilda konkreta åtgärder till exempel på ett visst område – en bit cykelväg här, en skogszon där.

Miljörapporten fungerar som ett strategiskt redskap med målsättning att effektivera verksamheten, att utveckla handlingsmodeller som också leder till kostnadsinbesparingar, bland annat genom att mindre energi konsumeras.

Jag noterar att de direkta ekonomiska satsningarna på miljön, d.v.s. miljökostnaderna var 143 miljoner euro, vilket är nästan 50 % mer än året innan. Därtill uppgick miljöinvesteringarna till 33 miljoner euro, också det en betydande summa, även om den inte är stor i stadens hela investeringsbudget.

On hienoa että kasvihuonepäästöjen suhteen vuodesta 1990 vuoteen 2011 päästöt ovat laskeneet jo 15 prosentilla. Siten 20 % päästötavoitteeseen pääseminen vuoteen 2020 mennessä on selvästi saavutettavissa. Mikäli tavoitetta halutaan parantaa, on mielestämme ensin käytävä laaja keskustelu uuden tavoitteen vaikutuksista. Kiitos aikaansaannoksista ja aikataulussa pysymisestä ei saa olla tavoitteen kiristyminen. Samalla pitää muistaa toista tavoitettamme, eli hiilidioksidineutraali kaupunki vuonna 2050.

Att också partikelutsläppen i staden klart minskat under vårens dammiga period med hjälp av bland annat effektivare gatuunderhåll är en sak som SFP arbetat för. Att miljökraven på innerstadens bussar och servicefordon skärpts är en bidragande orsak. Luftkvaliteten i staden är en central konkurrensfördel vid valet av boningsort och därmed en faktor som påverkar vår internationella dragningskraft.

Talousarvion 2011 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet, jotka eivät toteutuneet liittyvät joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen poikittaisliikenteessä, sekä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikennematkojen osuuden kasvattamiseen. RKP:n ryhmä pitää pyöräilyn ja jalankulun edistämistä erittäin tärkeänä tavoitteena, myös näiden positiivisten terveysvaikutusten ansiosta. Pyöräilyn selkeä eriyttäminen jalankulkuliikenteestä pyöräteille on pyöräilyn, autoilun ja jalankulun kannalta suotavaa.

Ryhmämme on usein nostanut esiin Helsingin merellisen ominaispiirteen ja sen ettei suunnittelussa osata kaikin puolin hyödyntää tehokkaita merellisiä kulkumahdollisuuksia. Osa Helsinginniemen liikenteestä pitäisi voida hoitaa kuten merenrantakaupungeissa yleensä – tehokkaiden vesibussien ja lauttaliikenteen avulla. Vain Suomenlinnan lauttaliikenne on tällä hetkellä julkista joukkoliikennettä, vaikka kaupungin keskusta on meren ympäröimää ja saaristo lähietäisyydellä. Kalasataman ja Katajanokan, kuten Katajanokan ja Laajasalon y.m. yhdistäminen meriliikenteen avulla säästäisi aikaa ja vähentää maaliikennettä. Esimerkiksi Vattuniemenkärjen uusille asukkaille suora kulkureitti lautalla Jätkäsaareen tai Ruoholahteen olisi helppo.

Työmatkaliikenteessä yksityisautoilun vähentämistavoite toteutuu parhaiten kun joukkoliikenteen kilpailukyky paranee reittejä ja vuoroja lisäämällä sekä mahdollisesti hintojen avulla. Pyöräilyn suosion kasvattaminen toteutuu lähinnä pyörätieverkoston parantamisella, toki silloinkin vain tietyn väestön keskuudessa.

Havet har en speciell betydelse för helsingforsarna, liksom för finlandssvenskarna. Helsingfors stad har ekonomiskt stött akademisk forskning för ett renare Östersjön. Som stad kan vi undvika egna utsläpp, påverka attityderna så att helsingforsarna inte själva smutsar i vattnet, ställa krav på gästande kryssningsfartyg samt ekonomiskt bidra till stiftelser och organisationer som arbetar med att putsa upp Finska viken.

Östersjöns situation och en absolut minimering av utsläppen i havet är viktiga frågor. Vi utgår ifrån att den belastning Vanda å fortfarande utgör på havsvattnet utanför staden upphör. Vattenkvaliteten i staden är också viktigare än traditionen att tillåta matt-tvättning vid havsbryggorna. Enligt miljöcentralens undersökning är det största problemet inte tvålen eller direkta gifter, utan den smuts mattorna avger framför allt där vattendjupet är lågt. Mattorna och deras tvättare skall upp på land så att smutsvattnet leds ned i avlopp och inte ut i Östersjön.

Aurauslumen läjitys mereen tuntuu monella tavalla huonolta ratkaisulta, ei vain siksi että lumen seassa olevat roskat leviävät meriveden mukana, vaan myös siksi että esimerkiksi Hernesaaren lumenkaatopaikka edellyttää ympärivuorokautista jäänmurtoa ja kaatopaikan pitämistä jäästä vapaana. Mielestämme lumen hyötykäyttö kaukojäähdytykseen on ennakkoluulottomasti tutkittava.

Jätteiden vienti kaatopaikalle on mennyttä maailmaa. Turhan kulutuksen vähentäminen ja sitä kautta jätteiden väheneminen on kaikkein tärkeintä – mutta samalla hyvin vaikeata. Jätteitä tulee aina tietty määrä. Miten päästään tavoitteeseen jossa koko pääkaupunkiseudun kaikki jätteet lajitellaan, kierrätetään tai poltetaan.

Helsingfors Energi står inför sitt största och mest utmanande utvecklingsprogram någonsin. Vi har knappast ett alternativ till att gå mot mer miljövänlig energiproduktion, men det viktiga är att inte förlora mark gentemot konkurrenter. Alla kommer att bli tvungna att skärpa sina miljökrav, men Helen skall inte göra det dyrare och snabbare än konkurrenter som sedan kan vinna på att smutsa ned med större marknadsandelar.

Kiitos, tack!