Jan D. Oker-Blom

Rkp:n puheenvuoro ministeri Manniselle

Det är oklart vilka ekonomiska kalkyler som motiverar en samgång mellan kommunerna i huvudstadsregionen. Våra enhetskostnader är högre än i andra kommuner trots att vi har de största strukturerna för att sköta verksamheten. Kommuner med stor befolkning får en mindre utdelning av statsandelssystemet än vad som kommer små kommuner till godo. Avståndet till beslutsfattandet för helsingforsarna som samtidigt utgör 10 % av hela landets befolkning blir mycket längre och att bygga ut ett system med närdemokrati kostar också.

Ärade minister, vår första fråga: Vilken ekonomisk nytta finns i att bygga ett metropolområde som administrativt är ännu mer komplex när vi ser att stora kommunala system förefaller att även ha stora enhetskostnader?

Pääkaupunkiseudun yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja odotamme sen vielä parantuvan. Yhteistyötä voisi tapahtua enemmän myös käytännössä lautakuntatasolla. Hyvä esimerkki on ruotsinkielisten opetuslautakuntien yhteistyö, joka on mahdollistanut lähimmän koulun valitsemisen, vaikka se sijaitsisikin naapurikunnan puolella.

Aluekuntamalli ei ainakaan sovi Helsingille. Uskomme että omassa kunnassa on paras tietämys haasteista ja parhaat edellytykset ratkaista ne. Verotusoikeus on pysyttävä yhdessä palvelujen järjestämisvastuun kanssa. Se turvaa tehokkuuden ja asukkaista lähtevän priorisoinnin paremmin kuin aluekuntamallissa.

Yli puolet ruotsinkielisten ala-asteiden oppilaista tulevat kaksikielisistä perheistä. Kaikki eivät ole rekisteröityneet ruotsinkielisiksi. Tästä syystä ensimmäisellä luokalla aloittaa aina ennakoitua enemmän oppilaita ruotsinkielisissä kouluissa. On myönteistä että perheet valitsevat koulun jossa lasten kaksikielisyyttä tuetaan, Helsingin kaksikielisyys on arvokas koko Suomelle.

Väestökoostumus asettaa erityisiä haasteita vanhusten ja koululaisten palveluille. Yli 70 vuotiaista merkittävä osa on ruotsinkielisiä. Ihmisen vanhetessa ensimmäiseksi opittu kieli säilyy, muiden unohtuessa. Lapsille omakieliset palvelut ovat välttämättömiä koska he eivät vielä ymmärrä muita kieliä.

Käytännössä omakielisten palveluiden turvaaminen edellyttää suunnittelua ja tiedottamista, ehkä kieliohjelmia henkilöstölle ja tietoisuutta rekrytoinnissa. Kuntarajojen muuttaminen ei pääkaupunkiseudulla ainakaan ratkaise kielen palveluille asettamia haasteita.

Arvoisa ministeri, toinen kysymyksemme: Miten takaatte ruotsinkielisten palveluhaasteet vielä suuremmissa kunnissa?

Kiitos, tack.